Piffissami matumani Kalaallit Nunaanni naligiisitaanerup tungaatigut pissanartorpassuarnik pisoqarpoq. Inuiaqatigiittut nalilinnik ineriartortitsinerput malunnarpoq tamannalu sorpassuarnik kaamisaavoq.
Tamanna oqaatigereerlugu, naligiisitaaneq pillugu oqallinneq – imaluunniit eqqornerusumik oqaatigalugu, ullumikkut ulloq ullutsinni Kalaallit Nunaani suli pisariaqarluni ingerlasariaqarpoq.
Kinguaassiutitigut piumanani saasarneqarneq pillugu oqallinneq aamma kulturi
Ukiuni kingullerni tusagassiutitigut eqqartuussivimmi suliat marluk angutit pissaa- neqartutut inissisimasut tamarmik arnanik arlalinnik kanngutsaatsuliorfiginnissimasut malinnaaffigaagut.Suliat tamarmik kinguaassiutitigut saasaarinertut aallartissimapput.
Naligiisitaanermut siunnersuisoqatigiinni kalaallit inatsisaanni kinguaassiutitigut saasaari- nermut atatillugu siusinnerusukkut pisoqarsimanngilaq imaluunnuuiit inatsiseqanngilaq atuuttumik. Taamaattumik Kalaallit Nunaanni kinguaassiutitigut saasaarinerit taamaallaat eqqartuussivimmi suliassanngortarput, kanngutsaatsuliortoqarsimappat. Allatut oqaati- galugu, Kalaallit Nunaanni kinguaassiutitigut saasaarisimasutut eqqartuunneqartoqarsin- naanngilaq.
Suliat tusagassiutitigut eqqartorneqarnerisa iluatutaat tassaavoq kinguaassiutitigut saasaarisimaneq pillugu oqallinnerput pissutissaqarlualermat, oqallinnerlu aqqutigalugu killigititatta qaqugukkut qaangerneqartarnerat maluginialeratsigu. Oqallinneq peqqinnartuuvoq, kiisalu angutit arnallu oqallinnermi peqataanerat nuannaarutigaara. Angutit kulturimut peqqinnatsumut naaggaarnerat ersiutaavoq pingaarutilik, tassani suleqatit arnaasut atuuaneqarsinnaasimapput, imaluunniit atoqatigiinnermi inuunertik pillugu apersorneqartarsimallutik.
Ukiuni amerlavallaani suliffippassuarni taamatut peqqinnanngitsumik pissuseqarneq nipan- giullugu akuerineqarsimavoq, amerlasuullu killiliisinnaasimanngillat. Killiliigunik angutip pissaanillip inuunerminnik atuuffimminnilu qanoq kinguneqartitsissinnaanera annilaangatigisimavaat. Maanna killiliineq akuerisaavoq, Kalaallit Nunaannilu naligiissitaaneq pillugu alloriarneruvoq eqqortup tungaanut ingerlasoq.
Suiaassutsip paasinera atoqatigiinnermut naleqqiullugu
Allanngoriartorneq uummaarissoq misigaara, kiisalu ullutsinni Kalaallit Nunatsinni suiaassu- tisp tungaatigut annertusiartortumik akuersaarneq akuerinninnerlu.
Kinaassuserput kinaassuserissallugu tamatta pisinnaatitaaffigaarput. Nammineq suiassuseq aamma atoqatigiinnermut tunngasut pillugit paasinnittaaseq nammineq toqqarneq ajor- parput. Soorlu aamma isitta qalipaataat inunngoraangatta qanoq ittuussanersut toqqarneq ajorigut.
Inuiaqatigiinni inuuffigisatsinni tamanna tamakkiisumik akuerineqanngilaq, kisianni akuersaarneq aamma akuerinninneq aatsaat taama annertutigipput. Inuusuttut arlaqqinnaanik ileqqoqarput, kinguaariinnullu utoqqaanerusunut naleqqiullugit imminnut kinguaassiutiti- gut paasinnittaasiat allaanerulluinnarpoq.
Tamanna naligiissitaanerup tungaatigut ineriartorneruvoq qaavatigut nuannaarutissaasoq. Meeraagallarama inuusuttuaraagallaramalu atoqatigiinneq nipangiussarujussuuvoq. Tamanna eqqartorneqanngilluinnartarpoq. Ilaqutaqarpunga suiaaqatiminnik atoqateqartartunik – taakku ilaqutariinni akuerineqartuaannarsimapput, kisianni tamanna eqqartorneqarneq ajorpoq. Uanga ullumikkut inuusuttunut naleqqiullunga kinguaassiutit aamma suiaassuseq pillugit oqaaseqanngilanga.
Politikkikkut pisut
Februarimi 2021-mi Kalaallit Nunaat Danmarkip ataani Naalagaaffiit Peqatigiit Arnanut Ata- atsimiititaliarsuanut sassarsinnaatitaalerpoq, CEDAW-imi isumaqatigiissut naapertorlugu nalilersorneqarnissaq sioqqullugu. Tamatuma kingorna danskit naalakkersuisuinut aamma Naalakkersuisunut inassuteqaatit 50-inik ikinnerunngitsut Naalagaaffiit Peqatigiinnit nassi- unneqarput.
Naalakkersuisunut inassuteqaatit ilaat tassaapput, Kalaallit Nunaanni akuersinermut inatsi- sip akuersissutigineqarnissaa. Taamaattumik maannakkut Naalakkersuisuusut taan- naqqissaaq eqqartormassuk.
Politikeritta naligiisitaanermut suliassaqarfiup qulequttallu arnat inissisimanerannut, inuiaqatigiinnilu kalaallini qanoq innerannut tunngasut qitiutinnissaat nuannerpoq. Pinngitsaalilluni arnerinninnerit maani nunani assorsuaq annertupput. Politiit ukiumoo- rtumik naatsorsueqqissaarnerisa takutippaat 2021mi pinngtisaaliilluni arneriffiginninnerit 205-t nalunaarutigineqarsimasut.
Ullumikkut Naligiissitaanermut Siunnersuisoqatigiit Kalaallit Nunaanni Inuit pisinnaatitaaffinut Siunnersuisoqatigiit aamma Inuit Pisinnaatitaaffiinut Instituti suleqatigalugit paasissutissani ajornartorsiutip qanoq annertutigineranik ersersitsisoq saqqummersittarpaat, aammalu politikerit qulequttamik tamatuminnga qitiusitsinissaat qanoq pingaaruteqartigisoq.
Inuit pisinnaatitaaffiinut suliassaqarfik nunatsinni nukittoriartorpoq
Folketingip qallunaat aningaasanut inatsisaat aqqutigalugu Kalaallit Nunaanni inuit pisin- naatitaaffiinik ilisimasaqarnerup siammarternissaa qulakkeeqqullugu aningaasaliissimavoq. Tamatumani aamma arnat pisinnaatitaaffii pineqarput, tamannalu Kalaallit Nunaanni naligiisitaanermut suliassaqarfimmut pitsaassumik tunniussissaaq. Danskit aningaasanut inatsisaatigut aningaasaliissutigineqartut ilaat Nuummi Inuit Pisinnaatitaaffinut Institutimik ammaanermut atorneqarput, tassani nunaqavissumik atorfinitsitsisoqarsimavoq.
Tamanna Kalaallit Nunaanni Inuit Pisinnaatitaaffiinut Siunnersuisoqatigiinnut aamma Naligiissitaanermut Siunnersuisoqatigiinnut iluaqutaassaaq. Tamanna inuit pisinnaatitaaffii- nik suliaqarnermi pitsaasumik sunniuteqaqataassaaq, tassunga ilanngullugu akuersinermut inatsit pillugu paasissutissat toqqartumik assersuutaasoq eqqarsaatigalugu.
Suliassaqarfippassuaqarpoq arnat pisinnaatitaaffiinik akuttunngitsumik unioqqutitsiffiusumik. Inupt amerlavallaat pisinnaatitaaffitik ilisimanngilaat. Taamaattumik Kalaallit Nunaanni pisinnaatitaaffinnik suliaqarnerup nukittorsarnissaa pingaarutilerujussuuvoq.
Killissanik qaangiisarnerit qitiutinneqarnerat
Inuit tamarmik timertik pillugu, taamaasillutillu aamma, atoqatigiinnikkut killissarititatik aalajangiisuuffigissallugit, pisinnaatitaaffigaat.
Nuannaarutigeqisannik qanittukkut Pinerluttaalisitsinermut Isumaginnittoqarfiup tusagassi- orfinnut nalunaarutaani atuarpara, Pinerluttaalitsinermut Isumaginnittoqarfiup pilersaaru- tit marluk aallarnisarniartaat, taakku pinerluuteqarsimasunut mattusimaneqartunut kinguaassiutitigut pinerluuteqarsimanerminnik eqqartuunneqarsimasunut kinguaassiutinut killissanullu tunngassuteqarput.
Tusagaasiorfinnut nalunaarut naapertorlugu pilersaarutit inuit tamarmik sunik killeqartitsis- salutik pisinnaatitaaffeqarnerlutik erseqqissaassutaassapput, aammalu meeqqat, inuusut- tut inersimasullu kinguaassiutitigut killissarititaminnik qaangiiffigineqaraangata qanoq innarliisoqartarnersoq.
Neriuppunga pilersaarut taamaattoq siunissami pinngitsaaliisarnermi naatsorsueqqissaa- neq allanngortitseqataaffigissagaa.
Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga / Med venlig hilsen
Kathrine Bødker, siulittaasoq / formand Mobil 483417