Kronikkit

Nikingassut annertusisimavoq

Arnat ukiumut isertitaat agguaqatigiisillugit angutit isertitaannit 70.000 koruuninik ikinnerupput. Soormita taamaappa aamma tamanna qanoq iliuuseqarfigisinnaavarput, Kalaallit Nunaanni Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiinnit tamanna paaserusunneqarpoq.

Nunatsinni isertitavut pillugit paasissutissat kingulliit oktobarip ulluisa 31-anni Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup tamanut saqqummiuppai. Paasissutissallu naapertorlugit angutit isertitaat arnat isertitaannit 40 %-imik qaffasinnerupput – paasissutissat naapertorlugittaaq ukiuni kingullerni nikingassutaasoq annertusisimasoq takuneqarsinnaavoq. Ukiup ataatsip matuma siorna nikingassut 36 %-iuvoq, tamatumalu ukiup siuliani 32 %-iulluni. Taamaattoqarporlu naak arnat ilinniagaqartarnerat nalinginnaasumik qaffasinnerugaluartoq.

Peqqutaasut assigiinngitsut

Arnat angutillu isertitaat agguaqatigiisillugit nikingassutaat assigiinngitsunik nassuiaatissaqarput. Assersuutigalugu angutit inuussutissarsiuteqartut arnanit inuussutissarsiuteqartunit amerlanerupput ukioqqortunerillu isertitakitsuusut akornanni arnat angutinit amerlanerullutik. Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup allaffimmi pisortaata, Lars Geraaep, KNR-imut nassuiaanera malillugu, angutit arnanut sanilliullugit nukersornartumik sivisunerusumillu suliffeqartarnerat nikingassuteqarnermut peqqutaaqataasinnaanerarpaa, taamaalillutillu ilinniakkat sivisussusaannut sanilliullugit qaffasinnerusumik akissarsiaqarlutik.

Arnat angutillu isertitaasa nikingassutaat suli annertusiartuinnarmat, Kalaallit Nunaanni Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiinni aarlerinartutut isigineqarpoq. Arnat angutillu naligiinnik periarfissaqarnissaat pillugu sulivugut, aamma aningaasaqarnerat eqqarsaatigalugu. Maanna – qujanartumik – arnarpassuit inuusuttut sivisunerusumik ingerlatassamik ingerlariaqqiffiusumillu ilinniagaqartalersimapput, taamaattorli sooq arnat pisortatut akissarsiakkaatut atorfinittarnerat taama qaqutigoortigisoq? Imaannerpa ernereernerup kingorna sulinngiffeqartarnissat meeqqallu napparsimaqqaartarneri amerlanerusut aarleqqutigineqarlutik sulisitsisunit pisortatut atorfinitsinnaveersaarneqartartut? Imaluunniit imaannerpa annertuallaamik ilaqutariinnermilu tulluanngitsumik suliaqarpallaarnissaq aarleqqutigalugu namminneq atorfinnut qinnuteqarneq ajortut? Tamakku paasiniassallugit assut soqutiginarpoq.

Qangaaniilli ileqquusut atorneqartut

Nunatsinni inuiaqatigiit akornanni arnat angutillu qangaaniilli suliarisartagaat suli pingaartinneqartarpoq. Arnaanerupput angerlarsimaffimmi suliassanik isumaginnittut inuussutissarsiuteqarnermilu isumassuisutut sulisut suli amerlavallaarujussuarput akissarsiakitsuullutillu. Tamatuma saniatigut ernereernerup kingorna sulinngiffeqakkajuttartut kingornalu angajoqqaatut sulinngiffeqakkajuttartut tassaanerusarput arnat, naak kingullertut taaneqartoq ataataasumit isumagineqarsinnaagaluartoq. Tamatumunnga atatillugu angajoqqaanngorlaat ernereernerup kingorna sulinngiffeqarneq anaanaasup ataataasullu isumagissagaat meeqqallu inunngoqqaarneranit piffissami siullermi peqatigilluarnissaanik Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiinnit toqqaannartumik kaammattuutigineqarpoq.

Arnat angutillu agguaqatigiisillugu assigiinngitsunik isertitaqartarnerannut qangaaniilli eqqarsartariaaseq tunngaviliisuullunilu peqqutaaqataasoq Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiinnit isumaqarpugut. Niviarsiaqqat nukappiaqqallu ilinniartitaanikkut atorfinnillu qinersinissamut naligiinnik periarfissaqarnerat meerartatsinnut siusissukkut perorsaanitsinni paasitinniarnissaanut tamatta akisussaaqatigiippugut. Taamaammat ukioq 2017-imi siunnersuisoqatigiit sulinerminni “meeqqanik perorsaaneq” qulequtarissallugu toqqarpaat. Angajoqqaat, perorsaasut, ilinniartitsisut allallu tamarmik kaammattorusuppavut meerartatsinnut pissusilersortarnivut eqqumaffigissagaat. Tassami aamma angutit nerisassiorsinnaasut, pisiniarsinnaasut, eqqiaasinnaasut, ernereernerup kingorna sulinngiffearsinnaasut meeqqanillu paarsisinnaasut takutittariaqarpavut – aammalu arnat ernereernermi kingorna atorfitik unitsikkallartariaqanngikkaat taavalu atorfimmik piumasaqaatitalerujussuarmik anguniagaqarfiulluartumillu suliaqarsinnaasut takutissinnaassallutigu. Aammattaaq assersuutigalugu misigissutsit pillugit meeqqatsinnut eqqartuinitsinni oqaatsinik atuinerput eqqummaariffiginerujussuusariaqarparput. Oqariartaatsit soorlu “angutitut sapiissuseqartariaqarputit”, “angutitut qisuariaqartariaqarputit sanngiinnak”, “sanngiippallaarputit” ilaalu ilanngullugit.

Ilinniartitaaneq maligassiuinerlu

Ilinniarfeqarfiittaaq ikinnerussuteqartunut pilerinarsaanissaminnut eqqummaareqqusisariaqartut sakkussaqartariaqartullu isumaqarpugut. Nunatsinni ilinniarsimasut amigaataapput, assersuutigalugulu 2015-imi Ilisimatusarfimmi ilinniakkaminnik naammassinnittut arnat 74-iusut angutillu aqqaneq-marluusut eqqarsarnartoqarpoq. Ilinniartitaanernilu sivikinnerusumik ingerlattakkani angutit amerlasoorujussuullutik.

Inuussutissarsiuteqartuni suliffeqarfinnilu assigiinngitsuni angutit arnallu naligiinnerusumik agguataarsimanissaat inuiaqatigiinnut nalinginnaasumik pitsaanerpaajussasoq Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiinni isumaqarpugut. Angutit perorsaasutut, ilinniartitsisutut assigisaattullu maligassiuisuusut meeqqatta misigisaraluarpatigit pitsaasuussagaluarpoq, soorluttaaq misissuinerit assigiinngitsut takutikkaat, suliffeqarfiit qaffasinnerpaanik arnanik atorfeqartitsiffiusut pitsaanerpaamik aqunneqartartut takuneqartareersut.

Arnat angutillu isertitaasa agguaqatigiisillugit nikinganeri annertusiartuinnassanngippata, niviarsiaqqat nukappiaqqallu ilinniarnissamut toqqaanissaannik sunnertinneqartarnerat Nunatsinni innuttaasut tamatta eqqummaariffigissagipput Siunnersuisoqatigiinnit isumaqarfigineqarpoq.