Nikanarsagaalluni tiingaffigineqarneq – malittarisassat siunnersuutillu

 

Uppatikkut pattalaartittarnerit aamma iviagiit angissusaat pillugit sapiillisaarniakujulluni oqaaseqarniakujuttarnerit akuersaarnassusaasa killissaat sumiippat? Ilaqutariittut fiisteqatigiittarnissinni pissuserineqartartut paquminartarpat? Frukkortillusi pisortavit qanippallaarluni qitaasarfigippatit qanoq iliussavit?’

Nikanarsagaalluni tiingaffigineqarneq imaluunniit nikanarsaalluni tiingaffiginninneq tamat akornanni oqallittoqartillugu qaqutigut eqqaaneqartarpoq, kisianni pissutsit piviusut suuppat aamma pissuserineqartartup taama atugaatigineranut suut tunngavilersuutaappat? Maannakkut Nunatsinni Sullivinnik Nakkutilliisoqarfimmi, politiini imaluunniit eqqartuussivinni nikanarsagaalluni tiingaffigineqartarnerit pillugit suliassanngortinneqarsimasut pisortatigoortumik kisitsisaatigineqartunik imaluunniit naatsorsorneqarsimasunik soqanngilaq.

 

Nikanarsagaalluni tiingaffigineqarneq pillugu arlariinnik inatsiseqarlunilu malittarisassaqarpoq, soorlu naligiissitaanissamut inatsit, pinerluttaalisitsinermut inatsit aamma suliffiup avatangiisai pillugit malittarisassat.

Naligiissitaanissamut inatsimmi aalajangersarneqartoq tassaavoq, arnat angutillu nikanarsagaalluni tiingaffigineqartarnerat inerteqqutaammat, pisullu nassuiarneqarnera imaappoq inuup pineqartup kanngunarsarnissaanik, nikanarsarnissaanik, assigiinngisinneqarnissaanik imaluunniit nukillaarsarnissaanik sunniuteqartumik siunertaqartumilluunniit, kinguaassiuutitigut peqqusiileqisitsisoqartarpoq.

Suliffeqarfinnut atatillugu nikanarsagaalluni tiingaffigineqartarnerit tusakkajuttarpavut, tamatumanilu malittarisassat qanoq ittorpiaanersut minnerunngitsumillu iliuuserisamut kingunerititaasut sorpiaanersut paasiniassallugit ajornakusoorsinnaasarpoq. Suliffiup avatangiisai pillugit suliassaqarfik Kalaallit Nunaannut suli nuunneqanngilaq, tamatumalu kingunerisaanik Danmarkimi malittarisassatut aalajangersagaasut Kalaallit Nunaannut atuupput. Aamma qallunaat naalagaaffiat taannaavoq Kalaallit Nunaanni Sullivinnik Nakkutilliisoqarfik aqqutigalugu suliffiup avatangiisaanik taannaavoq nakkutilliisuusartoq.

Kalaallit Nunaanni Sullivinnik Nakkutilliisoqarfik suliffiup avatangiisai pillugit ilitsersuutinik suliaqarsinnaavoq. Aamma ilitsersuutinik suliaqartareerput, kisiannili nikanarsagaalluni tiingaffigineqarnermut tunngasuunngitsunik, soorluttaaq suliassaqarfimmi nalunaarummi 1986-imeersumi nikanarsagaalluni tiingaffigineqarneq eqqartorneqanngitsoq. Allatut oqaatigalugu Kalaallit Nunaanni suliffiup avatangiisai pillugit malittarisassatigut nikanarsagaalluni tiingaffigineqarneq qanoq aaqqiivigineqarnersoq ersarissumik allaqqasoqanngilaq, taamaattumik kingunerisaanik inuup kanngunarsagaasutut misigitinneqartup ikiorneqarnissani pillugu sumut saaffiginnissanerluni ajornartorsiutigisarpaa. Tamatumunnga ilaatigut peqqutaapput suliassaqarfik suli akisussaaffigineqalinngitsoq (suliffiup avatangiisaiI) aamma pisinnaatitaaffeqarnermut suliassaqarfiup akisussaaffigineqartup (naligiissitaanissaq) akornanni malittarisassanik aporaanneq.

Aamma pinerluttaalisitsinermut inatsit nikanarsagaalluni tiingaffigineqarnermut attuumassuteqartunik arlalinnik aalajangersagaqarpoq, soorlu assersuutigalugu kannguttaalliorfiginninneq aamma kinguaalliuutinik atornerluinermik taaneqartartoq. Allat kanngunartuliorfigalugit “kinguaassiutitigut kanngunarsaalluni pissusilersornikkut” pineqaatissiisoqarsinnaavoq. Kinguaassiutitigut kanngunarsaalluni pissusilersorneq inatsimmi allaqqanngilaq, kisiannili atisaqartilluni niukkut, kinguaassiutikkut aamma iviagikkut attuualaarinninnerit taakkartorneqarput. Inatsit taanna malillugu oqaatsit atorlugit pineqaatissiisoqarsinnaanngilaq.

Pinerluttaalisitsinermut inatsimmiipputtaaq “kinguaassiuutinik atornerluinerit” pillugit paragraffit, ilaatigut inuup atorfianik imaluunniit aningaasaqarneranik attuumasumik kingunerisaanik atornerluinikkut atoqateqarnermi pineqaatissinneqartoqarsinnaalluni, imaluunniit pinngitsaaliisutut pineqaatissinneqarsinnaalluni.

Nikanarsagaalluni tiingaffigineqarsimagaanni sumut saaffiginnissutigineqassanersoq nalornissutigineqarsinnaavoq. Taamaattumik naalakkersuinermik suliaqartutut akisussaasunut Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit arlalinnik innersuussutissaqarput.

”Siullermik nikanarsagaalluni tiingaffigineqarsimagaanni, qanorluunniit suliffeqarfimmi, peqatigiiffimmi, atuartitaanermut atatillugu allamiluunniit pisimagaluarpat, sumut saaffiginnissutigineqarsinnaasoq kikkunnut tamanut ersarissarneqartussaavoq”, siunnersuisoqatigiinni siulittaasoq Kathrine Bødker, taamatut oqarpoq nangillunilu:

”Paasissutissatut tunngavigisat ikippallaarput, aamma isumaqarpugut suliat taama ittut assersuutigalugu politiinut kalerriutigineqartut ersarissarneqarlutillu pissarsiareriaannaasariaqarput. Pingajuattut suliffeqarfinni ajornartorsiutip qanoq angitiginera misissorneqarsimarpasinngilaq. Tamatuma qulaajarneqarnissaanut siunnersuutigaarput assersuutigalugu malittarisassat inatsisillu assigiinngitsut nutarterneqarnerinut atatillugu.”