Sunniuteqaqataarusukkuit – taava imminut toqqarit

 – Siulersuisuni angisuunik pilersaarusiukkanillu angutinit arnanillu aalajangiisoqartillugu ataqatigiinneq, suleqatigiinneq angusallu pitsaanerusarput. Angutit arnallu assigiinnerusumik sinniisoqartinniarlugit agguataarinissaq pisariaqalersinnaavoq.

Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiinni siulittaasoq, Kathrine Bødker, taama oqarpoq. Siunnersuisoqatigiit taakkuupput siulersuisuni angutit arnallu agguataarnerinik iluarsiisussat, naligiissitaanerup siuarsarnissaanut pisussaaffilimmik politikkeqarnissamut isumakkeerinninnissamut sakkussaq.

 – Agguataarisoqanngippat arnat aalajangiinissat ingerlanniarnerinut sunniuteqarnissaat isiginnaartuuinnarsinnaavugut – politikkikkut aaqqissuussaanikkullu – ineriartunngitsuussaagut inuiaqatigiinnillu allannguinata, siulittaasoq naqissusiivoq.

Agguataarinerilli kisiisa isumalluutaassanngillat, naligiissitaanerulli siuarsarnissaanut annertunerusumik suliniummut ilanngunneqartariaqarput.

 – Agguataarisarneq aaqqissuussaanikkut ileqqorisanik nikittarnernik akuleruffigineqartassaaq, ilaatigut suliffeqarfiit assigiinngisitaarneq pitsaasutut isigissallugu. Avatangiisit pitsaanerpaat pilersinnissaat anguniarneqarpoq, ilaatigut arnat angutillu siulersuisuni assigiinngisitaarnerat ingerlalluartuulluni. Aammattaaq nukappiaqqanut niviarsiaqqanullu ilinniartitaanerup qanoq ittuunera qimerloortariaqarpoq. Nutaaliorusunnginneq akiortariaqarpoq, taamaalillutami niviarsiaqqat amerlanerusut teknikkimut tunngasunik ilinniagaqalernissaat anguniassagatsigu, Bødkeri kaammattuivoq.

Arnat piukkunneqartartut amigaataapput

Maanna Kalaallit Nunaanni ukiorpanngorput naligiissitaanissamut inatsit atorneqarmat, tassanilu ilaatigut allaqqavoq Namminersorlutik Oqartussat ilaannakortumik imaluunniit tamakkiisumik suliffeqarfiutaanni siulersuisunut ilaasortat Naalakkersuisunit toqqarneqartartut tassaassasut angutinit arnanillu ilaasortaaffigineqartussat. Ullumikkut pissutsit piviusut aamma taamaapput, ilaatigut siulersuisuni amerlanerpaani arnat angutillu naligiimmik Naalakkersuisunit toqqarneqartarlutik.

Siulittaasup Naalakkersuisoqarfiani Siulersuisunut Allatseqarfik taannaavoq siulersuisunut ilaasortanik toqqaaniarnermut ataqatigiissaarisussaq, kingornalu Naalakkersuisut taakkuupput inaarutaasumik akuersissuteqartussat. Piukkunneqartut piginnaasaat, ilinniagaat, misilittagaat il. il. allatseqarfimmi paasissutissaatigineqarput. Ukiumoortumik naliliinermut skiimat aamma siulersuisunut ilaasortanik siulittaasunillu atuuttunik oqaloqateqartarnerit tunngavigalugit Siulersuisunut Allatseqarfik piukkunneqarsinnaasunik ukiut tamaasa saqqummiussaqartarpoq, taakkulu Naalakkersuisut toqqagassarivaat.

Naalakkersuisut piginneqatigiiffinnik piginnittutut kikkut akisussaaffinnik tigumminnilissanersut kisimik toqqaasinnaatitaapput. Paasissutissaatit naapertorlugit piukkunneqartut amerlanerpaat angutaasut allatseqarfimmit ilisimatitsissutigineqarpoq, aamma siulersuisuni sulinissamut akisussaaffinnik sulianillu angisuunik tigusinissamut piareersimagaanni arnat CV-minnik tunniussinissaminnut tikilluaqqusaangaarput. Periarfissat arnanut angutinullu ersarissarneruniarlugit piukkunnaatilinnik amerlanerusunik pissarsinissaq anguniarlugu allatseqarfimmit ilaatigut LinkedIn atorniarneqarpoq.

Suut tamarmik ilisimasariaqanngillat

 – Arlallit isumaqartannguatsiarput ingerlatseqatigiiffiit ataasiakkaat ingerlatsinerini immikkoortuni tamani sukumiisumik paasisimasaqarnissaq pisariaqartoq taamaammallu assersuutigalugu teknikkimut tunngasut pillugit ilisimasaat killeqarpata, siulersuisunut ilaasortanngornissamut kajumissuseqarneq ajorput. Kisianni siulersuisunut ilaasortaaniaraanni imaanngilaq qulimiguulinnut tunngasut, kinguppanniarnermut, puisip amianut imaluunniit inissianik iluarsaassinermut tunngasut tamaasa ilisimaqqissaarneqartariaqanngillat. Akerlianilli ingerlatseqatigiiffiup siuariartornissaa eqqarsaatigalugu suliatigut pikkorissuseqarneq kajumissuseqarnerlu atorlugit akisussaaqataanissaq pingaaruteqarluinnarpoq.

Taama oqarpoq Air Greenlandip siulersuisuani siulittaasup tullia, Bodil Marie Damgaard. Ukioq ataaseq siulittaasup tulliatut maanna atuutereersimalerpoq siulersuisunilu 2016-imiilli ilaasortaalluni. Tamanna sioqqullugu ilaatigut Danmarkimi ilinniartut kattuffianni, Avalammi, Københavnimi Kalaallit Illuutaanni siulersuisunut ilaasortaareerpoq aamma kulturikkut illorsuarmi Katuami siulittaasup tullerisimallugu.

Akisussaaffiit uannut neqeroorutigineqartut akuerinikuuakka pissutigalugu isumaqarama, siulersuisuni sulinikkut tunniussaqarsinnaagama, aamma tamatumunnga peqatigitillugu suliffeqarfik assigiinngitsunit isigigaanni sulianut tunngatillugu pissarsiffigisinnaallugu. Naggataagullu suliffeqarfimmi inuiaqatigiinnut taama sunniuteqartigisumi ineriartortitseqataasinnaaneq peqataaffigisinnaallugu ataqqinaataallunilu akisussaaffimmik tigusinarpoq, taama oqarpoq.

Bodil Marie Damgaard suliffeqarfiit ilisimatusarfiginerini bacheloritut ilinniagaqarpoq aamma attaveqaqatigiinnermi kanditatitut ilinniagaqarluni, taavalu Mittarfeqarfinni Sulisoqarnermut Immikkoortortaqarfimmi pisortatut atorfeqarluni. Arnaanini pillugu ajornartorsiutinik imaluunniit immikkut unammilligassanik misigisimanngilaq taamaalillunilu arnaqitini siulersuisuni suliaqarusuttut CV-mi Siulittaasup Naalakkersuisoqarfiani Siulersuisunut Allatseqarfimmut nassiunnissaanut kaammattorlugit.

 – Ilinnut tatigigit tunniussaqarsinnaanerillu nalornissutiginagu, aalajangiusimasumik taama oqarpoq.

Ineriartorneq aamma inuiaqatigiinni akisussaaneq

Suliffeqarfiit ineriartortinnissaannut peqataarusunneq inuiaqatigiinnilu akisussaaffimmik tigusinissaq arnap allap uummateqarfigivaa, ilaatigut maanna ukiuni arlalinni siulersuisunut ilaasortatut assigiinngitsuni issiasarsimavoq. Juliane Henningseni Qeqqata Kommuniani kommunaldirektøritut atorfeqarpoq, tamatumalu saniatigut Great Greenlandimi inuussutissarsiutigalugu siulersuisuni siulittaasuuvoq. Aamma Ivalo & Minik aningaasaateqarfiusumi siulittaasup tulliattut atuuppoq kiisalu Kalaallit Nunaanni Entreprenørskabimut aningaasaateqarfimmi siulersuisunut ilaasortaalluni.

 – Ingerlatseqatigiiffiup kalaallit inuiaqatigiivinut pingaaruteqartuusup ineriartortinneqarnerani – aningaasatigut kultrutikkullu – peqataaffigissallugu uannut soqutiginartuuvoq. Inuuniutigalugu piniarneq, atisanik nioqqutissiorneq, suliffeqarfimmik aqutsineq, pilersaarusiorluni sulineq aamma anguniakkanik aalajangersaaneq ineriartortitseqataaffigaakka – ilaatigut Great Greenland A/S-ip Nunarput avammut nittarsaallugu, tamannalu tulluusimaarutigaara. Pisortaqatigiit siulersuisullu ataatsimoorussamik anguniagaqarlutik suleqatigiinnerat uannut assut soqutiginartuuvoq, taannaannaanngilarli – aamma suliffeqarfik kattuffillu akimorlugit suleqatigiinneq annertuumik ilinniarfiusarpoq, taama oqarpoq.

Juliane Henningsen inuiaqatigiilerinermik ilinniagaqarpoq, pisortatut ilinniagaqarpoq aamma siulersuisuni inatsisinut sulianullu tunngasut pikkorissarfigisimavai. Siulersuisuni sulinissamut akisussaaffimmik anginerusumik tiguserusunnini malugisinnaaleramiuk inuussutissarsiornermik ingerlataqartoq Stine Bosse (Tele Greenlandimi siulittaasoq aamma ingerlatseqatigiiffinni arlalinni siulersuisunut ilaasortaq) attavigisimavaa.

 – Siulersuisuni sulilernissamut aallartinniaraanni piginnaasat misilittakkallu suut pisariaqarsinnaanersut pillugit siunnersoqqullunga attavigaara. Oqaloqatigalugu assut nuannersumik pissanganarpoq. Tamatuma saniatigut CV-ra Namminersorlutik Oqartussani siulersuisunut allatseqarfimmut nassiuppara, taamaalillutik soqutiginninnera paasivaat, Henningsen oqarpoq.

Juliane Henningsen Bodil Marie Damgaardisulli siulersuisunut soqutiginnittunut ersarissumik siunnersuutissaqarpoq:

 – Tunuarsimaarasi – arnat allat ilissitut inissisimasut ujartorsigit – maaniippugut, taama kaammattuivoq.

Kathrine Bødker isumaqataavoq:

 – Arnat attaveqaatinut pingaarutilinnut akulerunnissaminnut namminneerlutik iliuuseqartariaqarput. Ilinnut upperissaatit. Arnat pillugit nutaaliorusunngitsutut eqqarsartut upperinagit naleqassutsit atorluarniaruk, taama Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiinni siulittaasumit ersarissumik kaammattuisoqarpoq.