Skip to content

Naligiissitaaneq – soruunami oqaluuserissavarput

Una kronikki Sermitsiami maajip 19-iani 2023 saqqummersumi allaatigisaavoq

Aqagu arfininngorneq 20. maj 2023 Kalaallit Nunaanni Naligiissitaanerup Ullorissavaa, tamannalu iluatsillugu Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit instagram-kontoni nali.gl ilisaritissavaa, taannalu amerlasuunit malinnaaffigiumaneqassasoq neriuutigaarput.

Politikerinut, inuussutissarsiortunut, timersortartunut, kulturilerisunut kalaallinullu nalinginnaalluinnartunut inuusuttunut, utoqqarnut, arnanut, angutinut inullullu allaanerusutut imminnut kinaassusilersortunut saaffiginnissimavugut sooq Naligiissitaanerup pingaaruteqarneranik oqaatigiumasaannik tusarniaaviginiarlugit.

Naligiissitaaneq pingaaruteqarpoq, inuiaqatigiinnik piujuartitsisunik, piginnaanillit tamarmik aalluuneqarnissamut periarfissinneqarfigisaannik, isumalluutillu tamarmik atorneqarfigisaannik, pilersitseqataammat. Naligiissitaaneq pingaaruteqarpoq, inuiaqatigiinnik piujuartitsisunik, piginnaanillit tamarmik aalluuneqarnissamut periarfissinneqarfigisaannik, isumalluutillu tamarmik atorneqarfigisaannik, pilersitseqataammat. Naligiissitaaneq ukiuni kingullerni isumalluarnartorujussuarmik sammineqarsimagaluartoq Kalaallit Nunaat, Danmark imaluunniit nunarsuup sinnera arnat angutillu akornanni naligiissitaaneq pilersinniarlugu anguniakkamik angusaqarsimanngillat. Tamanna suli sulissutigineqassaaq – sulissutigineqarporlu. Qujanartumik.

Kalaallit Nunaanni Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit maanna atuuttut piffissamut 2023-mit 2026-mut tulliuttunik sisamanik pingaarnerutitaqarput, taakkualu ingerlaavartumik suliaralugit sammissavavut:

  • Suiaassutsimik tunngaveqartumik nakuuserneq
  • Suliffeqarnermi naligiissitaaneq
  • Immikkoortitsinermut akuersaanngilluinnarneq
  • Digitalimik narrunarsaanerit


Naligiissitaaneq suiaassutsimillu tunngaveqartumik nakuuserneq – oqallinneq pisariaqartoq

Suiaassutsimik nakuuserneq assigiinngitsorpassuarnik iluseqartarpoq, ilaatigut pinngitsaaliinermik, kinguaassiuutinut tunngasuni kannguttaatsuliornermik, timikkut tarnikkullu nakuusernermik, tamannalu pisarluni tamat tikissinnaassaanni angerlarsimaffi mmilu. Arnanuinnaq ajornartorsiutaanngilaq, aammali angutinut inunnullu, nonbinæritut (suiaassuseqanngitsutut) imaluunniit suiaassutsiminnit allaanerusumik suiaassuseqartutut imminnut kinaassuseqartittunut, ajornartorsiutaalluni.

Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiinni pineqartoq tamanna pillugu paasissutissiisarnissamik oqallinnermillu pilersitsinissamik kissaateqarpugut, tamatumalu peqatigisaanik suiaassutsimik tunngaveqartumik nakuusernerup nalinginnaalersimaneranik sammisaqassalluta. Suiaassutsimik tunngaveqartumik nakuusernerup nalinginnaalersimaneranut assersuutissat tassaapput:

  • Populærkulturimik innersuussutit, arnanut nakuusernermik ataqqinarsisitsisut assersuutigalugu musikvideoni imaluunniit erinarsukkat taallaanni, arnat pinngitsaalineqarfigisaanni imaluunniit unatarneqarfigisaanni, pinerluutitut sualuttutut qisuariarfigineqarnatik.
  • Pinngitsaaliisarnermik kulturi, quiasaarutit oqaaseqaatillu, pinerlineqartup innarlerneqarnerminut nammineq pisuussuteqarneranik oqaatiginninniarfi usut, aqqutigalugit pinngitsaaliinerit kinguaassiuutitigullu atornerluinerit nalinginnaasunngortinneqarfigisaat suunngitsunngortinneqarfigisaallu.


Kulturimut pitsaanngitsumut assersuutit qulaani taaneqartut Naalakkersuisuit aamma Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit kisimiillutik akiorniarsinnaanngilaat. Inuiaqatigiittut isiginnittaatsimik allanngortitsinissaq pisariaqarpoq, tamatumanilu kulturi allanngortinniarlugu tamatta akisussaaffimmik tigusisariaqarluta taamalu pisoqarneranik takusaqaraangata akerliliisassalluta. Taamaalilluta tamatta pissutsinik allanngortitsinissamut periarfi ssaqarpugut, periarfissallu tamatuma amerlanernit atorneqarnissaa Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiinni kissaatigaarput.

Naggaterpiaatigut suiaassuseq tunngavigalugu nakuuserneq inuiaqatigiinni ajornartorsiutaavoq, tamattalu iliuuseqarfiginiarlugu atuuffeqartariaqarpugut. Tamanna Kalaallit Nunaannik pitsaanerusumik kiisalu inuusuttortatsinnut meerartatsinnullu aallaavimmik pitsaanerujussuusumik pilersitseqataassasoq Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiinni upperaarput.

Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit ukiuni aggersuni qarasaasiakkut paasititsiniaanerit aqqutigalugu anguniakkamut tamatumunnga tinnersaaqataajumaarpoq, soorluttaaq paasissutissanik Kalaallit Nunaanni suiaassuseq tunngavigalugu nakuusernermik qanimut qulaaffi usunik katersinissamut tapersiissuteqarumaartugut.

Suliffeqarnermi naligiissitaaneq – takorluugaq angujuminaatsoq?

Suliffeqarnermi naligiissitaanissamik ajornartorsiutit iliuseqarfiginiarneranni unammilligassat annerpaat ilaat tassaavoq, taakkua inuiaqatigiinni najukkatsinni aaqqissuussaanernut itinerusumi inissisimasunut amerlanertigut attuumassuteqartarnerat – ilaatigut aaqqiissuusaanernut siumoortumillu isummiusssimasanut uagut nammineq immaqa eqqumaffiginngisatsinnut. Taamaattumik naligiissitaanermik pilersitsiniarnermut isiginnittaatsitsinni aaqqissuussaanikkut allanngortoqarnissaa pisariaqarpoq, allanngortitsinermilu tassani ammasuuneq annertooq minnerunngitsumillu alapernaassuseq ilaatinneqassapput.

Aaqqiissutissap ilaa tassaasinnaavoq politikkinik, suliffeqarfinni naligiissitaanermik akuutitsinermillu siuarsaasunik, atuutilersitsineq. Tamatumani siulersuisuni aqutsisutullu atorfinni arnanik amerlassusiliineq, angajoqqaat sulinngiffeqarnerannut tapersersuineq aamma naartunermut erninermullu atatillugu sulinngiffeqarnermut sulisitsisut aningaasartuutinik utertitsinissamut periarfissaannik annertunerulersitsineq pineqarsinnaapput. Tamatuma saniatigut paasinartumik ingerlatsineq akisussaaffeqarnerlu annertunerulersinniarlugit suliffeqarfiit kattuffiillu kaammattorneqarsinnaapput suiaassutsinik sinniisoqartitsinerminni akissarsiallu qaffasissusaannik paasissutissanik katersisaqqullugit tamanullu saqqummiussisaqqullugit.

Naggaterpiaatigut suliffeqarnermi naligiissitaaneq ileqqorissaarnerinnakkut inatsiniutaanngilaq, aammali aningaaasqarnikkut pisariaqarluunni. Arnat angutillu suliffissanut naligiimmik periarfi ssaqaraanga isersinnaagaangatalu, tamanna kikkunnut tamanut atuuttumik aningaasarsiornikkut siuariartornermik pigissaarnerunermillu malitseqarsinnaavoq. Tamannali suliffeqarnermi illuatungeriit suleqatigineqanngippata paaseqatigineqanngippatalu pisinnaanngilaq.

Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiinni ukiuni tulliuttuni sisamani inuussutissarsiortut suleqatigalugit pineqartumik tamatuminnga sammisaqartitsineroqataaniarpugut sakkussanillu, suliffeqarnermi naligiissitaaneq naligiissitaaneq annerulersinniarlugu sakkussanik suliffeqarfiit atorsinnaasaannik ineriartortitseqataaniarluta.

Immikkoortitsinermut akuersaanngilluinnarneq – inuiaqatigiinni nutaaliaasuni pisariaqarluinnartoq

Ammip qalipaataa, suiaassuseq, kinguaassiuutitigut inissisimaffik, upperisaq imaluunniit innarluuteqarneq tunngavigalugit immikkoortitsineq inuiaqatigiinnut najukkatsinnut inuttullu pisinnaatitaaffitsinnut tunngaviusunut aarlerinartorsiortitsisuuvoq. Taamaattumik inuiaqatigiinni najukkatsinni immikkoortitsinermut akuersaanngilluinnarneq pisariaqarluinnartuuvoq, inuiaqatigiinnillu naapertuilluarnermik tunngaveqartunik akuutitsiffiusunillu pilersitsinissamut aalajangiisuulluni.

Naalakkersuisut immikkoortitsineq akiorniarlugu inatsisissaq pillugu inatsisinik suliaqarnerat Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit ilassilluarpaat, ukiunilu tulliuttuni sisamani sammisaq pillugu oqallinnermik pilersitseqataarusuppugut kiisalu neriuutigalugu pisortani oqartussat inuussutissarsiortullu peqatigalugit ajornartorsiut qanoq iliuuseqarfigissagipput.

Digitalimik narrunarsaanerit – qarasaasiakkut qanoq ililluta immitsinnut illersussaagut

Digitalimik narrunarsaanerit inuiaqatigiinni najukkatsinni ajornartorsiutaaleriartorput, tamannali naligiissitaanissamik isiginnittaatsimi immikkut pingaaruteqarpoq, pissusiuleriartortut ajoraluartumik tassaammata, arnat eqimattallu ikinnerussuteqartut amerlanertigut narrunarsarneqartarnerat.

Digitalimik narrunarsaanerit pisarput qarasaasiakkut peqqusiileqititsinerit, assilisanik allat susassarinngisaannik unioqqutitsilluni avitseqatigiinnerit, malersuinerit, pornot akiniaassutaasut uumissuillunilu oqaaseqaatit aqqutigalugit.

Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit oqaluuserisassamik tamatuminnga suliaqarnerat ukiuni aggersuni tassaassaaq inuit attaveqatigiittarfiini onlinemik ajornartorsiummik ukkartarinninnerulerneq, tamatumanilu kulturimik digitalimik narrunarsaanermik pisinnaatitsisumik allannguinermik pilersitsiniarsaraluta pineqartumik isiginninniassalluta. Tamatuma saniatigut allannguinissanut Kalaallit Nunaanni, digitalimik narrunarsaanerit sivisuumik oqaluuserineqarfigisimasaanni, avataanilu ilisimasanik isumassarsiorfi ssanillu pissarsiniassaagut, aamma pisortani oqartussanut kattuffinnullu, tamatuminnga suliaqartunut pineqartorlu pillugu annertuumik ilisimasaqareersunut, saaffiginnissaagut suleqateqassallutalu.

Naligiissitaanissamik isiginnittaatsimi sammisassarpassuit kalluarneqarsinnaapput, naligiissitaanissallu pingaaruteqarnera qularutissaanngilaq. Tamanna kikkunnut tamanut pingaaruteqarpoq, tamannalu oqaluuserinerussavarput.

Britta Keldsen
siulittaasuugallartoq
Kalaallit Nunaanni Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit