Arnat aallarnisaanerlu pillugit allaaserisaq
Sulisitsisut inuussutissarsiorneq pillugu Future Greenland ingerlataanut atatillugu Kalaallit Nunaanni naligiissitaanissamut siunnersuisoqatigiinni siulittaasutut qaaqquneqarpunga arnat aallarnisaasarnerat pillugu aaqqissuussamut tassanilu aamma, atassuteqarnersoq suiaassutsikkut aallarnisaanermut tunngatillugu aammalu aningaasalersuinermut tunngatillugu taamatullu arnat allaanerusumik inuussutissarsiornerup iluani isigineqartarnersut.
Kalaallit Nunaanni naligiissitaanerup ulluani ulloq 20. maj piviusut arlallit misilittakkamalu ilai pillugit oqaatigisimasannik avitseqatigilaassavassi, tassunga ilutigalugu Sulisitsisut qutsavigerusukkakkit arnat aallarnisaasarnerat niuertarnerallu oqaluuserisassanut ilanngussimammassuk. Aammattaaq oqalliseqataasunut qujarusuppunga ilisimasaminnik isummanillu siammarterinerannut aammalu minnerunngitsumik tusarnaartunut eqeersimaartunut aqutsisumullu Jacob Nitter Sørensen-imut, CEO Air Greenland-imi qujarusullunga.
Arnat aallarnisaanerannut aningaasaliissutinullu qinnuteqarsinnaanerannut apeqqutinut tunngatillugu, Danmarkimi misissuinerup takutippaa, Danmarkimi aallarnisaasunit 27%-iinnaat arnaasut, tamannalu danskit aningaasaqarniarnerannut eqquinerluppoq, tassami misissuinerit aamma takutimmassuk, arnat aallarnisaasut, annertunerusumik iluanaaruteqarnerukkajuttut (kaaviiaartitanut tunngatillugu) angutinit aallarnisaasunit. Pissutsit piviusut taakku taamaakkaluartut 0,1%-iinnaq Danmarkimi arnanut aallarnisaasunut aningaasaliiffigineqartarput. Tassalu 0,1%.
Taavamiuna sooq taamaattoqartoq?
Pissutaava, arnat isumassarsiaminnik tuniniaanerlunnerunerat?
Imaluunniit arnat isigineqarnerannit pissuteqarnerpa?
Arnammi isiginerlunneqartarmata. Eqqaamallugu isumaannaanngilaq – piviusoruna.
Dansk Erhvervip misissuineratigut paasineqarsimavoq, arnat aallarnisaasut, aningaasanik qinnuteqartut, isornartorsiutinik apeqquserneqartarlutik unammilligassaasinnaasunut ajornartorsiutaasinnaasunullu tunngatillugu, illuatungaanilu angutit isummersoqatigiinnermut qaaqquneqartarlutik pilersaarutiminnik periarfissat pillugit.
Suut apeqqutit aningaasaliinermut qaninnerusarpat?
Kalaallit Nunaanni Naligiissitaanissamut siunnersuisoqatigiinni siulittaasutut soorunami soqutigisimavara, kalaallit nunaanni kisitsisit qanoq sammisami uani isikkoqarnersut, ajoraluartumillu tamanna akissutissarsisinnaasimanngilara Nalik Ventures A/S-imiit, Kalaallit Nunaanni aallarnisaarusuttunut ikiorsiisarlunilu ataqatigiissaarisartumit.[1]
Akerlerilaarlaralu isumaqartunut, arnat aallarnisaat isumassarsiaminnik tuniniaanerlunnerusut imaluunniit aallarnisaasutut tunniusimannginnerusut, imaluunniit soorlu oqartoqartuartartoq, aningaasarsiat assigiinnginneri oqaluuserigaangatsigu, arnat aningaasarsiassaminnik isumaqatiginninniarnissamut pikkorlunnerusut.
Ilisimasakka malillugit ilisimatuussutsikkut isuma taanna uppernarsarneqarnikuunngilaq. Kisiannili isuma, anigoruminaappoq, uteqqiaffigineqartuarlunili, assigiinngisitsineq nassuiarniarneqaleraangat tusarnernerusumik uffa assigiinngisitsinerinnarmik tunngassuteqartoq.
Assersuusiulaarlanga:
April 2024 Finansforbund misissuinermini ilaatigut paasisimavaa aningaasaqarnermi ingerlatsivinni 32.000 sinnerlugit sulisulinni, aningaasarsiatigut nikingassuseq 7%-iusoq, pissutituaralugulu suiaassuseq. Naak paasinaqqissaarlunilu uppernarsaateqaraluartoq assigiinngissutsimit pisoq finansforbund-imi angutip senior økonomip ajoraluartumik ilaatigut oqaatigaa, attuumassuteqarluarsinnaasoq, ”oqartaratta, arnat tunuarsimaarnerusartut aningaasarsiassanik isumaqatiginninniarnerni” (aallerfik: Finansforbundet.dk). Taamatut oqaaseqarneq piviusumik tunngavissaqanngilluinnarpoq, assigiinngisitsinermut arnat pisuutitaammata. Atuaruk: arnammi aningaasarsianut isumaqatiginninniarnernut pikkorinnerusariaqarput.
Ajoraluartumilluuna, tamanna pikkajuttartoq, arnat angutillu naligiissitaanerat eqqartussagaangatsigu – suliffimmiippat, aallarnisaasuniippat aamma/imaluunniit inuussutissarsiortuni. Arnat – tunngaveqanngitsumik nalilersuinerinnarmillu tunngaveqartumik pisuutinneqartuartarput – assigiinngisinneqarnerminnut namminneq akisussaasut.
Qanorluunniit tulluanngilaq, akerlianilli akuttunngitsunik pisarluni, annerpaamillu tunngassuteqartarluni, arnat angutininngarnik isornartorsiorneqarnerusarneri piffinni, pingaartumik angutinit suliffigineqarnerusartuni soorlu assersuutigalugu aallarnisaasuni inuussutissarsiutinilu.
Harvard-imi misissuinermi 2014-imi ilinniartut eqimattanut marlunnut avinneqarlutik assigiinnik aallarnisaasumik ingerlalluartumik kinaassusiliinissaminnut suliakkerneqarput. Eqimattap assigiinnik atuagassinneqarput, kisiannili assigiinngitsunik atserlugit – Heidi imaluunniit Howard.
Tamatuma kingorna eqimatta taakku marluk piumaffigineqarput aallarnisaasut inuttut pissusaat nalileqqullugit. Inernerit takutissimavaat, naak aallarnisaasut taakku marluk assigiimmik piginnaaneqaraluartut, Howard iluarinarnerusutut Heidi-mit isigineqarsimavoq – piginnaasat assigiilluinnartut angummi arnamiit iluarinarnerutinneqarsimapput. Taakkulu saniatigut ilinniartut Howard Heidi-mit annertumik aningaasarsiaqartissallugu neqeroorfigisimallugu, uffa suiaassusaat kisimi, assigiinngissutaasoq.
Misissuinerit takutippaat, inuiaqatigiit angutinut aallarnisaasunut ilalernartitsinerusut arnaninngarnik. Uffa pappiliatigut assigiilluinnartumik inuttut piginnaasaqartut pilersaarusiaallu assigiilluinnarlutik.
Soqutiginarluinnarpormi. Angutit arnallu assigiimmik piginnaanillit silatussusillillu assigiinngitsumik isigisarpagut suiaassusaat kisiat tunngavigalugu. Tamanut tunngatillugu ajornannginnerujussuuvoq aammalu kinguneqartinneqartarani arnanut isorinninnissaq angutinut naleqqiullugu – tassani pineqarpoq arnat pissusaat, inerititaat, atisalersortariaasiat, inooqataanerat ilisiuussaallumi tamarmi. Suut tamarmik isorineqarsinnaapput. Kinguneqanngitsumik.
Arnat aallarnisaasut taamatullu arnat inuussutissarsiummik ingerlataqartut aporfilersorneqarnerullutillu isorineqarnerusarput iliuutsiminnut isumassarsiamillu piviusunngortinnissaannut aammalu angusarisimasaannut angutininngarnik taakkunatut inissisimasunit. Aperissagummalu, uanga arnatut inuussutissarsiornermi tamanna aqqusaarsimaneringa, akissut tassaavoq AAP!
Naapertuutinngilluinnarpoq, siumut nalileereerneq aammalu inuiaqatigiinni akuersaarneq arnanut isorinnissinnaassusermut, tamannalu aatsaat aaqqissinnaavarput qaqikkutsigu arnanullu pissutissaqanngitsumik isorinnittarnerup eqqumaffigineratigut.
Tamanna tunngavigalugu maannangaaq Kalaallit Nunaanni naligiisitaanissamut siunnersuisoqatigiit Dansk Industri aamma Sulisitsisut peqatigalugit ukiaru inuussutissarsiornermi siumut nalileereertarneq pillugu marlunnik isumasioqatigiisitsissammata. Pissanganassaqaaq ilikkagaqarnassaqalunilu siunnersuisoqatigiinnilu neriuutigaarput, inuussutissarsiortut pisortallu Kalaallit Nunaanni amerlasuut peqataajumaartut alapernaassuseqarlutik silassorinnerlunernissartillu kissaatigalugu. Pisarnitsitummi ingerlaannaraluarutta, allanngortoqarnavianngilaq.
Nunatsinni naligiissitaanerup ulluani nuannisarisi.
[1] Uani Nalik Ventures A/S nivinngarniarneqanngilaq, oqaatiginiaannarparpulli unammilligassaqartoq allamik annertoorujussuarmillu, aamma maani Kalaallit Nunaanni atukkatsinni naligiissitaaneq pineqaleraangat paasissutissanik amigaateqartaratta. Paasissutissanik peqartigata, naligiissitaanermut suliniutinik tikkuussisunik suliaqarsinnaannginnata.
Tigusat:
https://hbr.org/2014/04/what-the-scarcity-of-women-in-business-case-studies-really-looks-like
https://www.danskerhverv.dk/contentassets/9effe74c9e8e4eb0a4c036a6a6747171/dansk-erhverv—kvindelige-ivarksattere-2023-ny.pdf
Allaaserisaq Cathrine Berendt suleqatigalugu suliarineqarpoq. Cathrine instagram-imi qupperneq “kvindekenddinstat” ingerlappaa marsillu 8-ni aaqqissuussatsinni saqummiisuulluni.