Angutit arnallu akissarsiamikkut assigiinngissutaat
Kalaallit angutitaat arnartaaninngarniit 2023-imi agguaqatigiisillugu 23%-imik annertunermik akissarsiaqarput,
Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik malillugu. Tassani ersippoq, arnanut tukiumut isertitat ilanngaateqaqqaarani agguaqatigiisillugu 240.000 koruuniusimasut, angutit 290.000 koruunit. Assigiinngissut ersarissoq, pingaartumik eqqarsaatigigaanni, arnat Kalaallit Nunaanni angutininngarnik qaffasinnerusumik ilinniagaqartartut aammalu assigiimmik suliffeqarfinni suleqataasarneri. Soorlu assersuutigalugu maluginiarneqarsinnaasumik angutit arnallu ilaannakumik suliffeqarnerannik assigiinngissuteqanngilaq, Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik malillugu. Ilinniarsimanerillu oqimaaqatigiissikkaanni, takusinnaavarput, angutit arnaninngarnik akissarsiaqarnerusut, ilinniagaq sunaluunniit iserfigigaluarutsigu. Ilinniarsimassuseq qiviariarutsigu, akissarsiatigut assigiinngissutsip ajornerpaaffianittoq, inuussutissarsiutitigut ilinniarnerit, maluginiarsinnaavarput akissarsiatigut assigiinngissut 35%-iusoq.
Taamatuttaarlu misissorusunnarpoq, akissarsiatigut assigiinngissutsip sumi inissisimanermik annertuumik peqquteqarnera: illoqarfinni akissarsiatigut assigiinngissuseq annertunerujussuuvoq nunaqarfinnit mikisuninngarniit.
Aamma akissarsiatigut assigiinngissut kalaallit nunaaniinnarluunniit ajornartorsiutaanngikkaluarpat, Kalaallit Nunaat ajornerpaavoq, EU-mi nunanut sanillersuutissagutta. Eurostat-imit kisisitsit takutippaat, agguaqatigiisillugu tiimimut akissarsiani assigiinngissut EU-mi 13%-iusoq, aammalu Letland taannaasoq nuna, angutit arnallu akissarsiatigut assigiinnginnerpaaffiat 22,3%. Kalaallit Nunaanni 23% assersuutigigaanni Kalaallit arnartaannut pitsaanngilluinnarpoq.
Sooruna naligiissitaanermut ajornartorsiutaasoq?
Angutit arnallu akissarsiaasa assigiinnginnerat naapertuilluannginnerinnarmik peqquteqanngilaq, aammali suliffeqarfinni naligiissitsinnginnermut qitiusumik takussutissaalluni. Arnat angutininngarnik suliaminnut akissarsiakinneruppata, arnat piginnaasaasa pingaarnnerisa naligiinnginnerannik takussutissaavoq. Akissarsiatigut assigiinngissutsip piviusoq una attappaa, suiaassuseq suli tunngaviulluinnartoq aningaasarsiornermut inuuniarnermilu periarfissanut.
Inuiaqatigiinnut qanoq akeqarpa?
Angutit arnallu akornanni akissarsiat assigiinngissutaat annertoorujussuarmik aningaasatigut kingunerluppoq inuiaqatigiinni. Tamanna ilaatigut peqquteqarpoq, akissarsiat assigiinngissutaat aningaasaqarnikkut assigiinngissutsip annertusineranik, taassumalu inuuniarnikkut ajornartorsiutit annertusarsinnaallugit, inuunermik iluarisimaarinninnerup apparneranik, inuuniarnikkullu inissisimanerup aammalu tamanut tunngatillugu aningaasatigut isumannaatsuuneq appartissallugu. Taassuma taamatuttaaq aapparisap kiffaanngissuseqarnissaanik annikillisaanermik kinguneqarsinnaavoq iliuuseqarsinnaassuserlu killilersorlugu. Kingungerluutit soorunami aamma kingunerissavaat, arnat agguaqatigiisillugu pensionernissaminnut katersaasa annikinnerunerat, taamaaliornermilu inuunerissaarnissaraluaq annikillisassallugu aningaasatigullu isumannaatsuunissaq ukiuni inuunerminni kingullerni annaassallugu, angutinit sivisunermik inuusarmata.
Soorliuna arnat annikinnermik akilerneqartartut?
Oqallinnermi pingaartuuvoq suiaassutsikkut akissarsiat assigiinngissusaat ilisimasuussutsikkut misissorneqarsimanngimmat, taamaattumillu peqqutaasinnaasut eqqoriaannartariaqarlutiogit, nunani allani ilisimatuussutsikkut misissuisimanerit aallaavigalugit. Nunat assigiinngitsut akornanni danskillu ilisimassuussutsikkut misissuinerisa takutippaat, angutit arnallu assigiinngitsumik akissarsiaqarnerannut pissutsit assigiinngitsuusut, soorlu erninermi sulinngiffeqartarnerit equngasumik agguataarnerat, pisortani agguataarnera equngasoq aammalu suiaassutsikkut immikkut agguataaraluni sulisitsineq.
Qanoriliuuseqassaagummi?
Angutit arnallu akissarsiaasa assigiinngissutai akiorniarlugu suliniutit amerlasut pisariaqarput politikkikkut, ingerlatsivitsigut inuiaqatigiinnilu. Inatsisitigut, ilisimatuussutsikkut aammalu kulturikkut allanngunerit pisariaqassapput suliffeqarfinni naapertuilluartumik naligiissitsisumillu pilersitsinissamut. Sulissutigisassat ersarissut siullernik nutaamik, assigiimmik akissarsiaqartitsinermut ersarissumik inatsisiliornermik, soorlu Europami akissarsianut piumasaqaataasut nutaat isumassarsiorfigineratigut. Aappassaattut, akissarsiat kisitsisitaasa ukkatarineruneratigut. Paasissutissanimmi naammattumik peqartigani ajornakusoorpoq aaqqiissutissanik malitassanillu pitsaasunik pilersitsinissaq, akissarsiatigut assigiinngissutsimik annikillisaasinnaasunik. Taamaattumik unamminartut annertarisaasa ilagaat suiaassutsikkut immikkoortitsinermut paasissutissanik paasiniaallunilu katersinissaq. Tamatuma kingorna pingaartineqartariaqarpoq assigiimmik akissarsisitsisarnissamut misissuinissat, aalajangersimasumik ukkataralugit arnat angutillu akissarsiatigut assigiinnginnerata suna peqqutigineraa aammalu ilaatigut erninermi sulinngiffeqartarnerup atorfinniillu soraartarneerup peqqutaasa misissornissaat.
Aallerfiit:
https://stat.gl/publ/da/GF/2023/pdf/Grønland%20i%20tal%202023.pdf