Sooq angutit inuusuttut ilinniartitaanermi kinguussaappat tamannalu qanoq iliuuseqarfigissavarput?
Ilinniartitaanermi suiaassusikkut assigiinngissut aatsaat taama annertutigaaq, ukiullu kingulliit tyvit, 2022 eqqaassanngikkaanni, annertusiartorsimalluni.
Ilinniarsimassutsikkut kinguussaanermik taasaq Kalaallit Nunaanni angutit arnallu ilinniarsimassusaannut assigiinnginnerujussuat nassuiarpaa. Arnat angutininngarnik amerlanerusut ilisimatusarfimmi ilinniagaqarnerisa saniatigut, arnat angutinit amerlanerusut tunngaviusumik ilinniakkat saniatigut ilinniagaqarnerupput. Angutit ilinniagaqaraangamik, pingaartumik teknikkip, sanaartornerup assartuinerullu iluani ilinniagaqartarput, arnat niuernerup isumaginninnerullu iluanni ilinniartarlutik, tamanna Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup 2023-mut nalunaarusiaata takutippaa.
Soormiuna naligiissitaanermut tunngasumik ajornartorsiutaasoq?
Ilinniarsimassutsikkut kinguussaanerup annertusiartorneranut pissutaasut ilagaat ersarilluinnartoq angutit ilinniartitaanermi arnanit annertunerusumik katataasarnerat. Taamatuttaarlu suiaassutsikkut assigiinngissuterujussuup arnat angutillu assigiimmik ilinniagaqarnissamik periarfissinneqassasut tunngavigineqartoq ajornarsisippaa.
Taakkuninnga siunertarineqanngitsumik kingunerisa ilagaat soorlu suliffeqarfinni suiaassutsimut tunngasut ileqquliutiinnarnikut, inuup ineriartornissaraluanut aammalu atorfimmi qaffassarnissaminut takorluugai killilersorsinnaallugit. Ilinniarsimassutsikkut kinguussaanerup arnat angutillu immikkoortinneqarnerat Kalaallit Nunaanni piusoq annertusannassallugu. Suliffeqarfinni arnat angutillu immikkoortinneqarnerini kinguneraa suliffeqarfiit allaffeqarfiillu amerlanersaat equngasumik suiaassutsikkut agguataarneqarnerat. Soorlu assersuutigalugu sanaartornermi, aalisarnermi angutinit amerlanerussuteqartuni imaluunniit pisortat allaffeqarfiata iluani arnat 60 pct. Sinnerlugit ullumikkut sulipput, Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik malillugu.
- 70% Kalallit Nunaanni ilinniarfinni nangitsiffiusuni arnaapput
- arnat marloriaammik angutinit amerlanerullutik (20% angutit 11%) ilinniarfinni nangitsiffiusunit ilinniagaqartuupput qaffasinnerpaamik ilinniakkamik naammassinnissimasutut
- 10 procentpoint angutit arnanit amerlanerit qaffasinnerpaamik meeqqat atuarfiat ilinniakkamittut naammassisimavaat.
Misissuisoq: Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik 2023.
Inuiaqatigiinnut qanoq akeqarpa?
Ilinniarsimassutsikkut kinguussaanerup equngasup aammalu suliffeqarfinni arnat angutillu immikkoortinneqarnerat inuiaqatigiinnut annertoorujussuarmik aningaasartuutaavoq. Soorlu assersuutigalugu sulinermik nikerannginnerusumik sunniuteqannginnerusumillu kinguneqassaaq. Tamakku pingaartumik aalajangersimasumik suiaassusilinnút pilerinarsarneqarpata, allatut suiaassusillit sulitilernissaat unamminartunngussaaq aammalu sulisitsisoq isumaqarpat taamatut sulisitsineq pitsaalluinnartuusoq. Taassuma kingunerisinnaavaa, sulisorisinnaagaluit mattunneqarneri suiaassusertik pissutigalugu, taamaaliornermilu sulisussarsiornermi tunngaviusut appartinneqarlutik suliffeqarfinnilu siuariartornissaagaluamik pinngittoortitsilluni. Taamatut inissinnerup kingunerissavaa, Lønstrukturkomitéen-ip 2022 malillugu, inuiaqatigiit sulisitsisullu ataasiakkaat sulisunik iluatinnaatilinnik pissarsinngitsoornerat suiaassusaat piinnarlugu. Kinguneri ukuusinnaapput akissarsiat appasinneruneri suliallu annikinneruneri.
Tassunga assersuut unaavoq arnaanerusunik suliffiusartuni sulisussaaleqisoqarmat, angutaanerusunillu suliffiusartuni sulisut sinneqarlutik, suliffissaaleqineq equsuussaaq suliallu annikinninngussallutik.
Inuiaqatigiit agguataarnerisa unamminartortai
Taamatuttaaq suliunnaarnerni ukiut assigiinngissutaasa suliffeqarfinni aaqqissuussaaneq kalluarpaa, siunissami unamminartumiitsitsinersinnaasoq arnaanerusunik suliffiusartuni sulisussaaleqiffiulerluni. Tassungalu ilaavoq misissuinerit takutimmassuk, naartunermi ernereernermilu- aamma angajoqqaatut sulinngiffeqarnerit suliffeqarfinnut assigiinngitsumik sunniuteqartartut, suli arnat angutininngarnit sulinngiffeqartartut amerlanerummata.
Tamanna qanoq iliuuseqarfigissavarput?
Ilinniarsimassutsikkut kinguussaaneq aaqqissagutsigu aammalu suiaassuseq tunngavigalugu sulisitsineq politikkikkut siammasissunik aaqqiissutissanik suliniuteqarnissamillu pisariaqarpoq. Aajuku taakkunannga pingasut:
- Ilinnialernissamut aqqutissiuussinerup pitsaassusaa qaffallugu, suiaassutsimut tunngasut ileqquliutiinnarnikut unitsinnissaat aammalu qanorluunniit suiaassuseqaraluaraanni ilinniarnissamut assigiinngitsunik periarfissaqartuaannarneranik sianigineqalernissaanik suliniuteqarluni
- Ilinniartitaanermut politikki nutarterlugu angutit arnallu naligiimmik periarfissaqarnissaat qulakkeerlugu, tassani kajumissaarinernik tapersersuinissamullu aaqqissuussanik pilersitsinerit, ilinniarfiit akimorlugit assiginngissutsip atorluarneqarnissaa anguniarlugu
- Ilisimatusarnermut tapiissut qaffallugu aammalu ilinniarfiit naligiissitaaneq assigiinngissitaarnerlu qitiutillugit naliliilluni.
Uuminnga
Cathrine Berendt
Sociolog, foredragsholder og rådgiver.
Najoqqutat:
Grønlands Statistik (2023)
Lønstrukturkomiteen (2022)
Greenlands economy and labour markets (2022) Lars Høgedahl.