Sooq naligiissitaaneq pingaaruteqarpa?
Maajip 20-iat 2023 Kalaallit Nunaanni Naligiissitaanerup Ullorivaa, tassungalu atatillugu politikerinut, inuussutissarsiortunut, timersortartunut, kulturilerisunut kalaallinullu nalinginnaalluinnartunut inuusuttunut, utoqqarnut, arnanut, angutinut inullullu allaanerusutut imminnut kinaassusilersortunut saaffiginnissimavugut sooq Naligiissitaanerup pingaaruteqarneranik oqaatigiumasaannik tusarniaaviginiarlugit.
Naligiissitaaneq pingaaruteqarpoq, inuiaqatigiinnik piujuartitsisunik, piginnaanillit tamarmik aalluuneqarnissamut periarfissinneqarfigisaannik, isumalluutillu tamarmik atorneqarfigisaannik, pilersitseqataammat.
Naligiissitaaneq ukiuni kingullerni isumalluarnartorujussuarmik sammineqarsimagaluartoq Kalaallit Nunaat, Danmark imaluunniit nunarsuup sinnera arnat angutillu akornanni naligiissitaaneq pilersinniarlugu anguniakkamik angusaqarsimanngillat. Tamanna suli sulissutigineqassaaq – sulissutigineqarporlu. Qujanartumik.
I believe that gender equality is a fundamental human right that should be upheld and respected in all cultures and communities. We must continue to work towards creating a world where everyone, regardless of their gender, can live, work, and thrive without discrimination.
Owner, Smile Thai Massage
Kiffaanngissuseq pingaartittorujussuuara. Pinngortitami nuannisarluni aneersinnaaneq. Kisimiillunga umiatsiarneq illuaqqamilu unnuineq aamma qajartorneq aasami nuannarilluinnagaraara.
Kisimiillunga ukiumi snescooterertarpunga. Nammineerlunga nutaanik pilersitsineq assigiinngitsunillu sanaartorneq nuannarisaqaara, soorlu natilersuisinnaavunga, qalipaallunga pinnersaasiorlunga. Nammineq biilikka ajoquteqarpata aaqqissuussinnaavakka imaluunniit youtube malinnaavigalugu aserorsimasut iluarsisinnaasarpakka. Tamakkua iluarsissagaanni angutaasariaqanngilaq, assassorluni sulinermik ilinniarsimasoq imaluunniit mekanikeri.
Allat sapinngippata illit ilikkarusukkukku pitsaanerusumik suliarisinnaavat. Illit piumassuseqarnerit apeqqutaaginnarpoq.
Uiloq Heilmann, Qamutit SAR-mi ilaasortaq
Assigiinngiiaassuseq nukeqalersitsimmat
Dina Olsen, siulittaasoq, Atorfillit Katuffiat
Inuit attaveqatigiittarfiini tamatta toqqissisimalluta inooqataanissarput sulissutigissavarput. Arnat niviarsissallu ukiukitsut digitalimik atuilluni attaveqatigiittarfitsigut kanngunarsarneqartarneri kisitsisitigut takuneqarsinnaavoq. Taama pisoqarsimatillugu pineqartumut kingunerluutit annernartut allaat inuunermik ulorianartorsiortitsisinnaasarput. Arnat inuit attaveqatigiittarfiini tamanut saqqummiunneqartut kanngunarsagaasimasut ajukkuttunngorsinnaasarput, naak namminneq ajortumik iliuuseqaratik.
Meeqqat inuusuttuaqqallu niviarsiaraagaluarunik nukappiaraagaluarunilluunniit killissaminnik – minnerunngitsumillu inuit allat ataqqinissaannik ilinniartinnissaat pingaaruteqarpoq.
Inersimasut akisussaaffigaat meeqqat inuusuttuaqqallu qanoq inuit attaveqatigiittarfiinik pissuserissaartumik atuisarnissaannik ilinniartissallugit. Aatsaat taamaaliorutta inuit attaveqatigiittarfiini ataqqeqatigiilluni arnaaneq angutaaneq, qassinik ukioqarneq aamma qanoq oqaaseqarneq apeqqutaatinnagit naligiimmik oqaloqatigiinneq angusinnaavarput.
Bodil Marie & Karoline Damgaard, anaanaq paninilu
Naapertuilluartumik tamanut assigiimmik atugassaqartitsineq anguniarlugu sulissaagut. Kikkuugaluaruttaluunniit pisinnaatitaaffeqarnerput periarfissaqarnerpullu naligiisitaanerup aqqani pingaartissavarput. Naligiisitaaneq ilisimasaqarfigileraanni piginnaasat atorlugit qanoq inuuneqarusunneq aallaavigalugu inuusoqarsinnaavoq. Uagut suliffeqarfitsinni Nukissiorfimmi maligassiuerusulluta naligiilluni suleqatigiinnermik pingaartitaqarpugut.
Cicilie Senderowitz, CEO Nukissiorfiit
Peqqinnissamik suliaqartuni naligiisitaaneq pingaartinneqarpoq. Peqqinnissaqarfik arnanik amerlanerussuteqartunik sullissisoqartartutut ilisimavarput. Arnat angutillu akissarsiaasa assigiinngisinneqarneri suli atuuppoq aaqqiivigineqartariaqarlunilu.
Nunatsinni peqqinnissaqarfimmi sulisut annertuumik unammilligassaqarput, taamaattumik suli arnat angutillu akissarsiaasa naligiinnginneri tamatuminngalu iluarsiisoqannginnera tupinnartuuvoq. Pissutsit taama ittut iluarsineqarnissaat anguniarlugu politikkikkut sulisut pingaarnersiuisariaqarput arnallu pisortatut suleqataasut amerlanerulertariaqarlutik.
Ken Jensen, siulittaasoq, Peqqissaasut Kattuffiat
Naligiisitaaneq uanni pingaaruteqarluinnarpoq, nunatsinnilutamanna ammanerusumik eqqartornissaa pisariaqartipparput. Ullumikkut nutaaliaasumi nunarsuarmiooqataavugut, sutigullutamatigut oqallisissanik ulikkaarluta. Tamattamiakisussaaqataavugut pisinnaatitaaffigalugulu.
Rasmine Hansen, ilaasortaq, Kalaallit Nunaanni Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit
Kalaallit Nunaanni politiinut naligiimmik inooqatigiinneq pingaaruteqarpoq, tamanna atuuppoq innuttaasunik attaveqarnitsinni aamma suliffeqarfitta iluani attaveqaqatigiinnitsinni. Politiit assigiinngisitaarnermik naligiisitaanermillu pingaartitsillutik sullissipput. Innuttaasut saaffiginnittarneri suiaassutsillu aallaavigalugit suleriaaseqarneq ukkallugu tamatigoortumik isiginninneq angorusupparput, soorlu suiaassutsit immikkoortinneqartarput, qanigisanut nakuusernerit, arnanut innarliinerit toqutsinerillu amerlanerusartut pilertornerusumik suliarineqarsinnaapput. Kinguaariit tulliisa suliatsinnik soqutiginninnissaat aamma arnat suleqatigut maligassiuilluartut suleqatiginissaat siunissami aallutissavarput.
Politiit oqaluttuarisaanermi angutit suliffinnaavattut isigineqartaraluarpoq, taamaattorli pissutsit allanngorput, arnat amerlanerit politiini suleqataalerput. Kalaallit Nunaanni politiini sulisut tamarmiusut 37%-ngajaat arnaapput, arnallu politiitut ilinniarsimasut 24%-ullutik. Soorunami suleqatigiinni arnat amerlanerusinnaapput. Aqutsisoqatigiini pingaartinneqarpoq naligiinnerunissaq, tamanna immikkut suliniutaavoq.
Kalaallit Nunaanni sulinitsinni naligiisitaaneq pingaartillugu sulissaagut, tamanna inuiaqatigiinni kiffartuussinitsinni nukittorsaaqataassasoq qularnanngilaq.
Bjørn Bay, pisortaq, Kalaallit Nunaanni Politiit
Periarfissanik assigiinnik toqqagassaqarneq tassaavoq naligiisitaaneq. Tamatta assigiinngitsuugatta inuit naligiimmik piniarlugit ilaanni assigiinngitsumik pisinnaasarpagut. Taamaattariaqartarpugut tamatta assigiinngitsumik paasinnittaaseqarnerput pissutigalugu. Nunatsinni tamatta immitsinnut pisariaqartikkatta inuiaqatigiinni tamatta tunniussaqarsinnaanerput pingaaruteqarpoq. Inuttut innarluuteqarutta, arnaagutta angutaagutta imaluunniit immikkut inuiaassuseqarutta tamatta suleqataassaagut. Inuiaqatigiit ingerlalluartut aamma naligiimmik inooqatigiittut anguniarlugit Folketingimi inatsisiliornitsinni akisussaaffeqarpugut. Tamatigoortumik naapertuilluarneq pingaaruteqarpoq. Pitsaaliuineq pimoorunneqartariaqarpoq. Nakuuserneq, pinngisaaliilluni atoqateqarneq, soorlu sanngiinnerusunik meeqqanillu atornerluineq pitsaaliorneqartariaqarput. Soorlu inersimasut marluk akuersissuteqarlutik atoqatigiinnerat. Tarnikkut timikkullu nakuuserneq akuersaaginnarneqanngitsoq. Inuiaqatigiinni ajortuliornerit suulluunniit unitsinneqartariaqartut. Tamakkua tamarmik inuiaqatigiinni eqqissisimasumik inooqatigiinnissatsinnut sunniuteqartarput. Naligiinneruneq anguneqaraangat inuiaqatigiinni toqqissisimaneq anguneqarsinnaasarpoq.
Maja Chemnitz, Folketingimi ilaasortaq, IA
sumaqarpunga immitsinnut naleqartilluta ataqqeqatigiillutalu inooqatigiittariaqartugut. Taamak ippoq aamma naligiisitaanermik suliaqarneq, isumaqarpunga naligiisitaanermik anguniagaqarneq salliutinneqartariaqartoq.
Ilinniarfeqarfinni suliffeqarfinni immitsinnut ataqqilluta saaffiginnittarnerput pingaartitaraara.
Arnaaneq imaluunniit angutaaneq suminngaanneersuuneq imaluunniit qassinik ukioqarneq apeqqutaatinnagit naligiisitaanerunissamik anguniagaqarluni sulinissaq pingaaruteqarluinnarpoq.
Inuiaqatigiini immitsinnut ilisarisimavugut, assigiinnissamik pingaartitaqarpugut assigiinngissutsittalu qanoq atorluarsinnaaneri soqutiginartinnginnerullugu.
Michelle Kielmann Jarl, Program manager, Inuksuk A/S
Inuiaat naligiissitaanermik tunngavillit nutaanik pilersitsisinnaanerupput. Naligiissitaanerup aningaasatigut siuariartorneq siuarsarpaa piujuartitsisumillu ineriartortitsilluni. Panimma anguniagaanut periarfissat naligiit ilippannarput aqqutissiuussisuullutillu.
Kristian Reinert Davidsen, CEO Tusass
Niviarsiaqqat nukappiaqqallu, arnat angutillu aamma taakkua akornanniittut tamassi. Naligiissitaaneq tamatta assigiinnissatsinnik isumaqanngilaq. Killormulli assigiinngisitaarnerup nukingata nassaarinissaanik atorluarnissaanillu eqqaasittarpaatigut.
Naligiissitaaneq aamma isumaqarpoq, assigiinngisitsinerup kinaassusersiornerullu suli atuuttup akiornissaanik tamatta suleqatigiittariaqartugut. Tamanna assigiinngisitsineq misigisimajuaraanni killormuua takujuminaassinnaasarpoq. Inuiaqatigiinni tamatta naligiissumik atugassaqartitaanitta aqqani tamatta assigiingitsuunitta atorluarnissaa ilisimaaralugu suleqatigiissutigiuartariaqarparput.
Upperilluinnarpara inuiaqatigiinni pitsaasumik ingerlanissamut tamanna aqqutaasoq. Soorlu atuakkiortoq nigeriamiu Chimamanda Ngozi Adichie ima oqartoq: “We should all be feminists”
Maliina Abelsen, Programchef UNICEF
Naligiissitaaneq uannut tassaavoq inuit kikkulluunniit nukittuffigisaannut inissaqartitsineq, aaqqissuussaanerup katitigaanerani innuttaasut katitigaanerat ersersinneqarluni. Taamaaliornikkut peqatigiilluta immitsinnut pitsaanerulersissaagut.
Verner Hammeken, CEO Royal Arctic Line
Naligiissitaaneq inuttut pisinnaatitaaffiuvoq. Naapertuilluartumik tamanullu naligiissumik atugassaqartitsineq. Naligiissitaanerulli atuutilernissaanut suli suliassaqaqaagut. Kinaassusersiorneq naligiinngisitsinerlu akiorniarlugit pimoorussilluta suleqatigiinnissarput pingaaruteqarluinnarpoq.
Inuiaqatigiinni tamatta naligiissitaanerup atuutinneqarnissaata qulakkeerneqarnissa akisussaaqataaffigaarput. Inunnik allaanerulaartunik akeqqiussisarneq aamma arnat angutillu aalajangersimasunik suliassaqarnerinik isummertarneq akiorneqartariaqarput.
Tamatta assigiinngisitaartunik tunuliaqutaqarnerput atorluarlugu ikioqatigiinnitsigut inuttut ataasiakkaatut qanoq inooriaaseqarusunneq aamma qanoq atorfeqarusunneq kiffaanngissuseqarnermik misigititsilluni periarfissaajuarli.
Suliffeqarfinni aqutsisut avatangiiserissaarnermik assigiinngisitaarnermillu pingaartitsisut sulisunik ataqqinninnikkut suliffeqarfimmi inuiaqatigiinnilu naligiinnerunermik angusaqaqataasinnaasarput.
Naapertuilluarneq naligiinnerlu inuiaqatigiinni amerlanerusunit atugarineqarsinnaaniassammata suleqatigiitta. Iliuuseqarnitsigut akisussaaffimmillu tiguserusunnitsigut tamanna aallartissaaq.
Anne Nivika Grødem, CEO Visit Greenland
Pisinnaatitaaneq periarfissallu tamanut atuuttut inuit piginnaasaanik ineriartortitsisarput. Arnat angutillu akornanni naligiinneq anguneqarpat tamanit atorluarneqarsinnaassaaq taamaattoqarpallu inuiaqatigiinni eqqissisimalluni oqimaaqatigiillunilu ingerlasoqarsinnaassaaq.
Jacob Nitter, CEO Air Greenland
Naligiisitaaneq kiffaanngissutsimut tunngaviliisuuvoq. Sutigut tamatigut naligiinneq aamma assigiinnik periarfissaqarneq. Angutit arnallu qanoq inuuneqarnissamik nammineq periarfissinneqarneri. Nammineq toqqaasinnaaneq. Naligiisitaaneq inuiaqatigiinni ilusilersueqataavoq. Inunnik ataasiakkaanik isiginninneq aamma tamanik naleqartitsilluni isiginnittaaseqarneq.
Politikkikkut aningaasaqarnikkut aamma inuuniarnikkut naligiissitaaneq inuiaqatigiinni atugarissaarnermik pilersitsissaaq, taamaattoqarpallu atugarissaarneq tamatsinnut pitsaasumik sunniuteqassaaq.
Nukappiaqqat niviarsiaqqallu Kalaallit Nunaanni nunarsuarmilu peroriartortut qanoq suiaassuseqarnertik apeqqutaatinnagu assigiimmik pisinnaatitaaffeqarlutik kiffaanngissuseqarnissaat neriuutigaara.
Krissie Winberg, siulittaasoq, Sulisitsisut
Nunatsinni naligiisitaaneq pingaaruteqarpoq. Inuiaqatigiit tamarmik qanorluunniit suiaassuseqaraluarunik assigiimmik periarfissaqarlutik piginnaaneqarlutik aamma pisinnaatitaaffeqarnerminnik paasinnissimanissaat pingaaruteqarluinnarpoq.
Naligiisitaaneq annertunerulerpat inuit isummiutiinnakkanik allaanerusumillu inooriaaseqarnerinik immikkoortitsineq millissaaq. Taamak pisoqarpat inuiaqatigiit ingerlalluarnerulissapput aningaasaqarnerlu siuariassalluni. Arnat angutillu naligiissumik peqqinnartumillu inuuneqarnerat naligiisitaanikkut toqqammavilerneqassaaq.
Inuiaqatigiinni tamanut periarfissat assigiissaarneqarlutik atuutsinneqarnissaat aamma piujuaannartitsinerup atuutinneqarnissaa inuillu ataasiakkaat atugarissaarnerulernissaat aqqutissaavoq.
Mikkel Andreasen, ilaasortaq, Kalaallit Nunaanni Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit
Naligiisitaanermut piginnaatitaaffeqarneq tamanut atuuppoq. Inuunermi qanoq atugaqarnissamik toqqaasinnaaneq qanorluunniit suiaassuseqaraluaraanni aamma allatulli periarfissaajuaannarpoq.
Grethe Siegstad, ilaasortaq, Kalaallit Nunaanni Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit
Naligiisitaaneq angerlarsimaffimmi suliassanik assigiimmik agguataarinikkut aallartittarpoq. Angerlarsimaffimmi suliassat avillugit suligutta aamma angerlarsimaffiup avataani suliassanik avitsisinnaanerput ajornannginnerussaaq. Uima tapersersuineratigut tamatta soqutigisatsinnik suliaqarnerput pisinnaavoq. Tamatta taamak aalajangiussaqarutta soqutigisatsinnik suliaqarsinnaanngussaagut.
Susanne Arfelt, CEO Royal Greenland
Naligiisitaaneq naligiinnginnermik piiaanissamik isumaqaannanngilaq. Inuiaqatigiinni inoqatinik paasinninneq, assigiinngisitaartunik isummertarnitsinnik pingaartitsineq aamma misilittagaqarnerup piginnaaneqarnerullu paasinnissinnaaneq kingunerisarpaa. Inuuniarnikkut atukkat pitsanngoriarneri, aningaasaqarnikkut siuariarneq nunatsinnilu inuiaqatigiinnik tamanik peqataatitsineq tamatsinnut pitsaasumik sunniuteqassapput.
Martin Kviesgaard, CEO GrønlandsBANKEN
Tamatta assigiinngitsunik pikkoriffeqarpugut. Tamattalu naligiimmik ineriartornissatsinnut periarfissinneqarnissarput pingaaruteqarluinnarpoq. Tamattami naleqaratta.
Aviâja E. Lynge, Meeqqat oqaaseqartartuat
Siammasinnerusumik aamma arlalinnik sammivilimmik paasinnittaaseqarneq nukittoqutaalersarput suiaassutsit arlallit suleqatigiinneri inerititaqaraangata. Inuit ataasiakkaat piginnaasaat atorluarne- qalersarpoq, kikkulluunniit qanoq suiaassuseqaraluarlutik assigiinnik periarfissanik atuigaangata, taamaattoqartillugu uanga naligiisitaanertut paasisarpara. Suleqatigiit iluanni naligiinngittoqarpallaartillugu piginnaasaq tamakkiisumik atorluarneqanngitsoortarpoq, taamaattoqaraangallu pitsaasumik angusaqartoqanngisaannarluni.
Akissarsiat tungaatigut suli naligiisitaaneq angutserlugu suliassaqarpugut. Sulinermi atugassarititat, erninermi sulinngiffeqarneq aamma ilinniakkamik toqqaanissaq eqqarsaatigalugit. Nalitsinni atugarissaarluta inuunitsinni angajoqqaatta inuusukkallarnerinit naligiinnginneq annikillinikuugaluartoq suli suiaassutsinut arnanut angutinullu assigiinngisitsineq periarfissallu assigiinngissinnaasarneri takuneqarsinnaavoq.
Isumaqarpunga suli oqaloqatigiinnerusariaqartugut. Naligiinnerulluta inooqatigiinnissatsinnut isummertarnerit assigiinngitsut peqataasullu assigiinngisitaartut naapeqatigiinnerini suiaassutsit nalitsinni nutaatut taaneqartut aamma peqataatinnerisigut suleqatigiissutissaqarpugut.
Michael Binzer, siulersuisuni siulittaasoq Polar Seafood
Naligiisitaaneq tassaavoq nammineq kiffaanngissuseqarlutit kinaassuseqarnissat.
Nalitsinni ajoraluartumik nukappiaqqat niviarsiaqqallu akornanni pissaaneq naligiinngitsumik atorneqarpoq.
Inuiaqatigiinni pissutsit qanganitsersimasut ajoraluartumik suli atuuttut pissutigalugit meeqqat kinaassusaat kiffaanngissuseqarlutillu inuunerat aporfilersorneqartarpoq.
Innuttaasut arnanik angutinillu taakkualu suliassaannik immikkoortitsisarneri allaallu nukappiaqqat niviarsiaqqallu qanoq piginnaaneqarnissaannik naatsorsuuteqartarneri ullumi suli atuupput.
Tamanna tunuarsimaartunngornermik ammasumillu oqallisinnginnermik kinguneqartarpoq.
Naligiisitaanissaq pillugu sulinissaq pingaartupilussuuvoq. Ataasiaannarluta inuusussaavugut inuunitsinnilu kinaassusererusutarput aallussinnaasariaqarparput.
Naaja Nathanielsen, Naalakkersuisoq for Finanser og Ligestilling
Arnat angutillu akornanni naligiissitaaneq tamatsinnut iluaqutaasussaavoq. Tamatuma qulakkeeqataaffigissavaa piginnaanillit periarfissinneqarnissaat taamaaliornikkullu inuiaqatigiinni siuarsaanermik pilersitsisoqassalluni.
Inuiaqatigiittut suliassaraarput oqalliseqatigiinneq alapernaasernerlu, arnanut angutinullu pitsaanerpaanik sinaakkutissiornerit periarfissallu pilersinneqarniassammata assigisaalu – matumanilu sinaakkutissat aalajangersimasooreertariaqanngillat.
Tamakku pillugit oqaloqatigiissinnaagutta tassungalu atatillugu siumut isummersoreertarnivut eqqarsaatersuutigisinnaasuugutsigit isumaqarpunga taava tunngaviatigut peqatigiilluta inuiaqatigiit pilersisinnaassagivut naligiissitaanerusut, ataqatigiissuseqartut atugarissaarnerusullu. Isumaqarpunga tamanna sulissutigissallugu isumalerujussuusoq.
Britta Keldsen, siulittaasoq Kalaallit Nunaanni Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit